Viime vuonna esitettiin Veijo Baltzarin ohjaama ja käsikirjoittama musiikkinäytelmä ”Jumala on suuri”, joka käsitteli sekä Jumalan että ihmisen rooleja nyky-yhteiskunnassa.

Näytelmässä nuoret olivat keskeisessä osassa, sillä tulevaisuus on heidän harteillaan. Elämä tässä ja nyt ei kuitenkaan ole ihan helppoa. Nuoret luovivat elämän karikossa vailla tietoa päämäärästä tai edes suunnastakaan kysellen ”Kuka minä olen, kuka minun jumalani voisi olla?”

Puhutaan sovituksesta; riittikö Jumalan uhri sovittamaan meidän ihmisten synnit? Keitä ovat ne, jotka tänä päivänä ristiinnaulitaan?
Näyttelijät olivat vailla aiempaa näyttelykokemusta, jolla haluttiin todistaa, että luontaisella lahjakkuudella ja intohimolla tehdä asioita voidaan saada aikaiseksi vaikka mitä. Näyttelijäporukka koostui pääkaupunkiseutulaisista.

Baltzarin näytelmä sai ensi-iltansa 8.10.2012 klo. 19:00 Temppelinaukion kirkossa ja se toteutettiin yhdessä Luovan mustalaiskulttuurin yhdistyksen Drom ry:n sekä kulttuurikeskus Caisan kanssa.

Rooleissa nähtiin mm. Kim Seppälä, Linda Jaser, Aino Sederholm, Vladimir Klimenko sekä Linda-Maria Roine.

Kuka muistaa tuon näytelmän? Kuka kävi katsomassa sitä? Mitä ajatuksia tai tunnetiloja näytelmä, siinä esitetyt laulut tai tanssit sinulle toivat? Millainen oli omakohtainen kokemuksesi?